Niin, joku otsikko? Vai...mitä?

Tom on paranemassa! Hyvä niin :)
Tänään sain vähän informaatiota ensi viikolla alkavasta työstä. Vähän aikatauluja ja mitä esimerkiksi täytyy laittaa lasten lunch packeihin. Ja kaikista pelottavin asia; mä joudun sittenkin tekemään ruokaa! Mua oikeesti pelottaa. Ei siinä mitään jos olisin kotona niin ihan peace of cake (oh, chocolatecake, thanks!) mutta kun täällä ihan vieraassa keittiössä ja kaasuhella!
Haha, melkein nauroin kun näin tänään ekan kerran imurin. Se oli väriltään violetti-kirkkaanvihreä ja näyttää enemmänkin lasten lelulta. Ja oli kömpelö. Googlettakaa (kuva) vaikka dyson hoover.
Tänään koin ensimmäistä kertaa koiranhoidon sen kamalimman puolen. Luulin että sen olisi jotenkin voinut välttää mutta se kyllä kuluu varmasti tulevaisuudessa mun työhön. Oksennusrefleksi oli hyvin herkässä. Tutustuin koirankakkapussiin siis. Yhh. En kyllä itse ota koiraa koskaan.
Hah, törmäsin vanhaan mummoon tänään joka ei kuullut yhtään mitään. Sen koira oli ottanu meidän koiran pallon ja yritin sanoa monta kertaa sanoa että Excuse me. Mutta ei mikäänlaista reaktiota. Ho?!

Maanantaina

Tänään paistoi aurinko aamulla kun heräsin, Jee! Siksipä vietiin Bumble ulos lenkille ja sitten puistoon kirmailemaan. Se oli hauskaa. Siellä oli paljon muitakin koiria eikä mua enää pelota ne yhtään.
Koiranomistajilla täällä on (en tiedä onko myös Suomessa, en oo ainakaan nähnyt) sellaset kauhan näköiset jutut joilla heitellään koirille palloa. Ei tarvitse katsos sitten koskea siihen kuolaiseen palloon. Ihan hauska siis mutta oudon näköinen. Niitä on ilmeisesti montaa eri kokoa mutta meillä on onneks sellanen lyhyt. Jollakin näin sellasen melkein metrin mittaisen kauha-jutun. Välineurheilua siis sekin.
Lounaan jälkeen, (antoivat muuten mm.sipsejä lapsille lounaaksi, haha) lähdettiin uimahalliin, David Lloyd. Hahaa, kävin saunassa siellä. Sieltä löytyi myös kuntosali, jonne Sue lupasi tulla mun kanssa joskus. Löytyipä sieltä myös Zumba-tunteja! Vähän on varmaan vaan eritasoista se niin täytyy miettiä uskaltaako sinne mennä.
Ja tänään olen juonut ainakin kolme kupillista teetä. Siinä on ainakin kolme kupillista enemmän kuin normaalisti mun on tapana juoda. Enemmänkin olisin voinut sitä saada mutta täytyi kyllä kieltäytyä.
Nyt olen ensimmäistä kertaa babysitting. Sekin menee helposti koska tyttö on nukkumassa jo. Tom on ollut koko päivän vähän huonovointinen ja vanhemmat menivät käymään lääkärillä. Toivottavasti kaikki olisi hyvin!
Coco-kissan kanssa vaan datailen tässä sillä aikaa.
Ainiin! En olekaan varmaan vielä maininnut kahta isoa marsua, jotka löytyvät puutarhavajasta.

Pärjäillään

Tänään aamulla mentiin käymään Portsmouthissa. Mä oikeastaan asun siis Coshamissa, joka on yksi Portsmouthin lähiöistä. Käytiin katsomassa kauppoja mistä löytää mitäkin jne. Mä sain uuden puhelimen ja siihen englantilaisen sim-kortin. Mutta mulla on vielä ihan käytössä suomalainenkin joten siihen voi sieltä päin lähetellä viestejä ja soitella kyllä. Ja jos ihan välttämättä haluaa niin voin antaa sen englannin numeronkin mutta mulle tulee kyllä halvemmaksi jos käytätte ihan suomalaista numeroa. Mutta kaikista parasta on, että mun uusi puhelin on ihan kirkkaan pinkki! How cool is that.
Sain myös uuden ystävän tänään. Se nukkuu itseasiassa juuri tälläkin hetkellä mun sängyssä (joka on btw ihan sairaan ihana sänky. Parempi kun kotona ainakin). Mutta siis uusi ystävä on Coco-kissa. Mä yritän vaikka saada Bumblen ja Cocon kuvia joskus lisättyä ja ehkä jotain muutakin kun vaan jaksan käyttää kameraa. Coco ei kyllä oikein tykännyt kamerasta äskön.
Asiasta teehen. Tiesin kyllä että täällä juodaan paljon teetä, mutta että ihanko näin paljon?

Täällä olen perillä!

Olen päässyt perille uuteen kotiini Portsmouthiin tänään. Matka oli pitkä ja väsyttää paljon. Kaikki meni hyvin. Sain kaikki matkatavaratkin perille vaikka ylipainoa oli joku viisi kiloa...Korvat ei sattuneet juuri yhtään lentokoneesta.
Olen tyytyväinen huoneeseen ja vastaanottoon jonka sain. Kaikki on niin mukavia ja ymmärtää että en ihan heti saa sanaa suustani. Mun huoneen ikkunasta näkee hei merelle! Se on kyllä aika kaukana.
Nyt oon aika paljon väsynyt ja koirankuolassa. Bumble on aika suloinen koira. Tom (toinen kaksosista) sanoi mulle, että se aina odottaa portaiden alapäässä että joku tulisi ja halaisi. Mutta se kuulemma pelkää kaikkia kasseja..hmm. Kyllä musta varmaan tulee vielä sellanen koirienystävä.

Lähdön hetki

Jees. Blogin sain aloitettua nytten sitten.
Olen Eve, 19-vuotta vanha ja Parkanosta.
Huomenna aamulla aikaisin lähden kohti Brittejä. Tarkoitus on viettää koko vuosi au pairina Portsmouthissa. Siellä päin minua odottavat Stowellin kaksoset sekä Bumble-koira. Jännittävää! Tänne ajattelin kirjoitella kuulumisia ja kaikkea mitä mieleen juolahtaa vuoden aikana.

Nyt on kaikki ystävät hyvästelty ennen lähtöä. Kauhean haikeaa. Tulee kyllä kova ikävä vielä. Mutta niin kuin A-Lo on sanonut monta kertaa, ei me mihinkään kuolla niin ei tarvitse itkeä. (Mutta itkin silti varmaan silmät kuiviksi ja huomennakin luultavasti vielä.) Tuullaan takaisin kyllä sitten kun on sen aika. Tänään pelattiin vielä viimeisen kerran Aliasta. Olin tällä kertaa häviäjä joukkueessa, harmi. Mutta minkäs sille voi että lehmäntalja, kota ja punahiuksinen-sanojen selittäminen on hyvin vaikeaa :) Koska selittäjässä se vika kuitenkin oli. Joka tapauksessa mukava ilta ja haluan toivottaa vielä Ellulle ja Heidille oikein hyvää vuotta Kuopiossa ja satakunnassa ;)

Kaikki tavarat on pakattu nyt. Oli kyllä vaikeaa mahduttaa koko vuoden tavarat 20 kiloon. (Eikä ne siihen kyllä mahtunut.) Oi, miksi pakotatte minut luopumaan kaikista ihanista kengistä!
Nyt heippahei!