Merry Christmas!

On ollut vähän hiljaista mun blogin kirjoittelu lähiaikoina. Mutta nyt ajattelin kirjoitella vähän tänne juttuja samalla kun sulattelen jouluruokaa.

Tällä viikolla lapset olivat siis koko viikon jo joululomalla. Viikonloppu ja maanantai kului lähinnä siivoillessa ja joulun valmisteluissa. Tiistaiaamuna perhe lähti Perryn vanhempien luokse käymään, koska vanhukset olivat lopulta päättäneet jäädä kotiin jouluksi. Minä jäin tänne ja edellinen au pair Mari-Liis tuli tänne Coshamiin mun kanssa. Myönnän, että en oikeastaan ensin pitänyt asiasta. Edellisen au pairin tulo jotenkin kaihersi...Miksi tulet tänne mun takaisin? Tää on mun perhe nyt. Mutta kaikki kääntyi parhain päin. Oikein mainiosti! Mari-Liis onkin mukava tyttö eikä mikään tunkeilija ollenkaan ;D

Tiistaina otettiin vaan rennosti ja juotiin pari calimochoa. Kyseessä siis on juomasekoitus punaviiniä ja coca-colaa. Ja uskokaa tai älkää mutta se on tosi hyvää! Tätä me juodaan uutena vuotena! Maistakaa ainakin jooko!

Keskiviikkona lähdettiinkin käymään Emsworthissa illalla moikkaamassa Lauraa ja Megania. Coal Exchange, pubi, johon aina Emworthissa mennään, oli aivan täynnä. Hyvä kun pääsi liikkumaan. Ilta oli oikein hauska! Takaisin päin kävellessä löysin itseni maasta makaamasta ja polvi auki aika pahasti. Syytän liukasta tietä...yeah right.

Torstaina koittikin sitten siivouspäivä. Tiedän nyt miltä äideistä tuntuu. Olet lähes koko päivän siivonnut taloa ja sitten tulee lapset ja koira, jotka tekevät kovan työsi mitättömäksi. Sitä sotkun määrää, joka jo perjantai aamuna taas oli olohuoneessa! Minun lapseni eivät kyllä tule sotkemaan! ;D

Perjantai tosiaan oli jouluaatto. Ei vain tuntunut yhtään jouluaatolta. Päivä oli lähestulkoon samanlainen kuin kaikki muutkin päivät täällä. Kauheasti yritin saada joulu-oloa mutta se oli aika vaikeaa. Yleensä nuorilla on tapana lähteä juhlimaan jouluaattona, mutta ulkona oli ihan sika kylmä! Oikeesti varmaan ainakin -5 pakkasta! Niin päädyin paketoimaan lahjoja ja katsottin Mari-Liisin kanssa Yksin kotona. Lapset alkoivat olemaan hyvin jännittyneitä seuraavasta aamusta. Ja vielä ennen nukkumaanmenoa tarkistettiin netistä joulupukin tarkka sijainti sillä hetkellä (neljän tunnin päästä joulupukki tupsahtaisi savupiipusta Englannissa) sekä laitettiin joulupukille valmiiksi pari suklaata, muffinssi ja lasi sherryä valmiiksi takan viereen. Myös poroille jätettiin pari porkkanaa.

Lasten mentyä nukkumaan, vanhemmat raahasivat kaikki lahjat joulukuusen alle ja muutama lahja kummankin joulusäkkiin. Joulusäkissä olevat lahjat lapset saisivat avata, kun heräävät mutta loput lahjat säästetään siihen hetkeen kun kaikki muutkin ovat hereillä. Perry teki myös joulupukin lumiset (jauhoiset) jalanjäljet tulemaan ulos takasta.

Aamulla kun tulin alakertaan kaikki oli hereillä. Ja ilmeisesti Amy oli jännittänyt joulua niin paljon, ettei nukkunut ollenkaan koko yönä. Sue parka oli ollut valveilla Amyn sängyn vieressä koko yön. Aamupalaksi söimme croissantteja ja kahvia. Ja sitten olikin aika avata loput joululahjat. Jopa minä sain muutaman paketin :)) Kiitos paljon!

Kolmen aikaan söimme jouluruuan. Ensin vedettiin muutama christmas cracker ja pamautettiin paukkuserpentiiniä ja syötiin alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Hyvinkin paljon erilaista ruokaa kuin suomalainen jouluruoka. Mutta ei ollenkaan huonoa. Viimeistään siinä vaiheessa mullekin tuli jouluolo. Vaikka odotinkin heti sen jälkeen, että koska avataan lahjat...

Maanantaina koittaa matka kotiin! En jaksaisi enää odottaa hetkeäkään mutta vielä on sunnuntai. Mä haluan saunaan!! Mari-Liiskin kertoi kaipaavansa paljon saunaa. Pystyimme jakamaan muutenkin paljon samoja juttuja joulusta ja noin yleensäkin. Viro siis on mini-Suomi...Mutta oli hauskaa, kun oli joku joka ymmärsi kaiken mitä tarkoitin. Ihan kuin olisi, joku Suomesta tullut moikkaamaan vaikkakaan suomea ei puhuttu.

Merry Christmas!
Now I know what English Christmas is like. I can't say which one is better because they are different. It was really nice and interesting to see how it is. And that's why I would like to thank you Sue and Perry to let me be here with you. I really had a great time! Thank you for the lovely Christmas! I know Perry that you are reading this at some point anyway :)

Ei enää montaa yötä...

...siihen, että tulen käymään Suomessa! Kyllä, kaikki muut laskevat päiviä jouluun ja mä lasken joulukuun 27. päivään. Odotan sitä niiiin paljon.
Enää noin yhdeksän päivää. Vaikka tämä päivä on jo melkein mennyt niin kahdeksan (8) päivää!!!!!!

En voisi olla yhtään iloisempi! Vaikka viime päivinä oon ollut vaan tosi väsynyt ja laiska tekemään yhtään mitään, kun odotan jo niin paljon. No tänään oli lasten viimeinen koulupäivä ja alkoi joululoma.

Joulun stressi on tullut tännekkin vaikka ajattelin, että tänä vuonna se ei tule, koska olen täällä. Mutta silti se hiipi jostain nurkan takaa ja pelästytti mut ihan täysin. Ei kivaa. Mutta ainakin mulla on jo uudeksi vuodeksi ostettuna kaksi mekkoa ;D Kuuletko jo Tikin kutsun? Minä kuulen. Hahahhahaa!

Tänään olen lapsenvahtina ja päätin kokeilla tehdä piparkakkutaikinan. Ihan ekaa kertaa. Hei! Voisin melkein tehdä tänne oman osion, jonka nimi olisi Eve leipoo! Nyt kun olen alkanut leipomaan kaikenlaista. Oikeasti olen leiponut näiden vähän reilu kolmen kuukauden aikana enemmän kun yleensä yhdessä vuodessa. Mun leipomispäivä on normaalisti Runebergin-päivä, jolloin leivon tietenkin Runebergin-torttuja, koska siinä oon hyvä. Lupaan laittaa tuloksia taas mun pipareista. Jos vaikka olisi ensimmäinen, joka onnistuisi.

Hyvää yötä!

I'm really counting days till going to Finland. Only 8 days left. I'm really lookin forvard to it! And I need it. Little holiday and then I'm ready to come back again. I'm really waiting for the spring since we have planned so many things with Melita!
Now I'm babysitting and decided to make Christmas cookie dough. It's my first time so let's see what it is going to be... It is funny that I don't usually bake nearly anything (except on February when it's Runebergs day and I make Runebergs cakes. (Runeberg is a poet)) and now I have baked so many things in three months. Actually over three months.

Hello my Loves!

Täällä päin maailmaa hellyttelynimien käyttö on ihan normaali osa tavallista keskustelua päivän aikana. Darling, dear, hon(ey), sweetheart, my love, sweetie...näitä riittää ja jokaisen niistä kuulen varmasti vähintään kerran päivässä. Jokainen tervehdys, pyyntö ja kysymys sisältää yhden tällaisen hellyttelyn. Tällainen söpöily (ällöily) tuntui aluksi vähän oudolta. Tuli vain tunne, että halutaanko mun kuulevan tätä vai mitä. Juoksenko ulos ovesta. Mutta nykyään se menee ihan ohi. Se vain kuuluu vahvasti tähän kieleen. Mutta se oli ja on outoa tällaiselle mörökölli suomalaiselle, jonka mielestä sanojen käyttäminen olisi tosi imelää. "Hei kulta, miten meni päivä?" Se kuuluu vain elokuviin ja tv-sarjoihin. No voihan niitä jotkut käyttää tietenkin suomenkielessäkin ja se on ihan jees mutta mun korvaan särähti kun ostin täällä kaakaon ja myyjä sanoi sydämmellisesti: "Something for you my love?" ja "There you go my love." Herttaista. Ja jäi kyllä ainakin hyvä mieli :)

Mutta olen miettinyt, että kuluuko sanojen merkitys ylikäytön takia. Niitä vain käytetään, koska niin ollaan aina ennenkin tehty eikä enää ajatella, että tosiaan SINÄ olet minun kultani, darling. Merkitys kuluu ja mitä sitten käytät, kun olet ihan täysin tosissasi hellyttelytuulella.
Samoin olen miettinyt "I love you":n merkitystä. Mulle se on aina ollut selvä, että sen sanoo vasta kun on ihan oikeasti rakastunut ja todella tarkoittaa mitä sanoo. Hetki on spesiaali :D (Kyllä, en ole koskaan sanonut sitä, joten antakaa mun ainakin vielä elää mun fairytale) Lauran ja Meganin kanssa joskus puhuttiin tästä. Täällä ja yleensäkin englanninkielessä rakkauden ilmaisua käytetään hyvin paljon ja senkin kuulee lähes päivittäin. Sanoin, että Suomessa sitä ei hoeta jatkuvasti kun lähtee ovesta ulos töihin tai kouluun esimerkiksi. Laura sanoi suomalaisen rakastan sinua-tavan (tai sen mitä mä kerroin) olevan oikeastaan parempi. Tunteellisempi. Vaikka loppuillasta siitä tulikin vitsi.
"I love you!"
"Do you love me or do you love me the Finnish way?"

Toisaalta olisi hauskaa kun, joku sanoisi kun tulen kotiin "Hei rakas!". Mutta se kuullostaa niin teennäiseltä mun korvaan. Ei kukaan muu sano niin paitsi Ellu. Pitäisiköhän oikeasti etsiä täältä joku Harry, jotta voisin alkaa ihan tosissani käyttämään Darling:ia? "Hello darling" *ja hän kävelee luokseni ja suutelee kevyesti poskelle* "How was your day dear?" "Oh honey, it was fine."

ja btw You are an apple, Orange.T:Pear

Päivän turhautumiset!

• Alakerta on kuin jääkaapissa kävelisi. Suihkuun ei millään haluaisi mennä kun on niin kylmä ja jostain syystä kylmää vettä tulee joka kerta vähän aikaa kun suihkun laittaa päälle. Siis tulee vaikka olisi jo käyttänyt suihkua ja valuttanut kerran sen kylmä veden.

• Junat. Älkää valittako VR:n toiminnasta ja myöhästelystä. Olisikin vain myöhässä (tiedän, sekin on hyvin ärsyttävää) mutta kun lähes kaikki junat ovat peruttu! Jossain päin on ongelmia. Luultavasti lumen aiheuttamaa. Vaikka lumihan suli siis jo sunnuntaina pois. En siis päässyt Emsworthiin Meganin kanssa katsomaan Harry Pottereita! Kuinka turhauttavaa.

• Koira, jolla on valikoiva kuulo. Kun ollaan kotona niin pienikin Bumble-nimeen viittaavakin sana tarkoittaa, että nyt voisi olla koiran mahdollista saada herkkuja. Jopa apple-sanan ääneen sanominen saa koiran juoksemaan luoksesi kovaa vauhtia. Mutta sitten kun lähdemme lenkille kukkulalle niin Bumblesta tulee täysin kuuro mun huudoille. Ei sata kertaa riitä toistamaan nimeä ja silti saan hakea pallon useimmiten itse. Ja varsinkin siinä tilanteessa kun Bumble näkee jonkun toisen koiran, jossain kaukana on mun Bumble stay-käskyni aivan tehoton.

• Korttikaupat. Siis kaupat, joissa myydään pelkästään synttärikortteja, joulukortteja, kiitoskortteja ja kaikkia mahdollisia kortteja mitä voit kuvitella. Tosi kivoja, mutta aikaa vieviä, koska vaihtoehtoja on niin paljon ja niin monessa eri hyllyssä! Mutta sieltä ainakin voit löytää syntymäpäiväkortit veljestä naapurin koiraan. (Tarkoitan siis Happy birthday to special brother/dog- tyylisiä juttuja.)

• Kun vihdoin löysin itselleni lankaa ja puikot, jotta pystyin aloittamaan neulomisen/virkkaamisen huomasin, että mulle on myyty puikkopaketti, jossa on vain neljä puikkoa. Mitä ihmettä voin saada aikaan VAIN neljällä puikolla!!! (Ihan selvyyden vuoksi siis tarvitsisin viisi puikkoa. Mutta missä se on?)

Jepa jee, Ei enää pitkä aika kun tuun käymään kotona Suomessa. Laskurini sanoo, että 19 päivää! Huisia!

Finnish Independence Day

Today, 6th of December, Finland has the 93th birthdayparty. Today is usually the day when my mum puts all the Christmas lights by the windows and outside on the trees and by the door. This day is usually the day when we drive down to see my godparents in Rauma. My godmother had made a really good meal for us every year. Usually this day is really snowy and we drive back home in a blizzard just in time to see a party in Presidents castle in Helsinki.

It is the dullest tv-program you ever could imagine. All the members of parliaments, ministers, important persons, veterans and celebrities walk on a red carpet and shake hands with the president Tarja Halonen and her husband. After that we can watch when all the guests are eating and what they are eating and then the dancing begins. Presindent has the first dance with her husband and after that everybody is dancing. Of course there is also some interviews. Nevertheless, every year this has the most viewers. Last year about 2.2 million people were watching this and it is a lot because Finlands population is only about 5 million. In my opinion the only interesting part is female guests dresses.

What are my thoughts about my homeland Finland? Every year we needed to write an essey about this question at school. Every year. I think Finland is the best country in the world. Everything is so good in there. Education system is one of the bests in the world, healthcare is good, democracy works etc...Nature is beautiful in the summer but also in the winter. Finnish people are very nice and friendly if you manage to get them to speak first. I'm proud of being Finnish.

Today I had a different Independence Day. We don't have any snow here anymore and sun was shining all day. It felt almost like a spring day. I have lost my Christmas-feeling. It melted along with the snow.

Kerroin vaan, mikä päivä tänään on. ( Tämä niille (äiti), jotka ei ymmärrä ;D)

Se on sellaista valkoista, joka saa koko maan sekaisin.

Suomalaisen näkökulmasta näiden viime päivien uutiset ovat olleet vähän huvittavia. Tietenkään ei ole kivoja uutisia ne, joissa ihmiset ovat olleet kolareissa ja/tai jumissa lumessa. Miten siihen ei osattu varautua taaskaan vaikka kuulemma viime vuonna oli ihan sama juttu? Lunta tuli paljon. Tai siis englantilaisesta näkökulmasta katsottuna paljon (noin 15cm). Tällä hetkellä kaikki lentokentät ovat suljettuina, junat eivät kulje ja ovat jumissa jossain ja pahimmassa tapauksessa myös kaikki matkustajat ovat joutuneet viettämään öitänsä junissa. Koulut on suljettu ja jossain päin maata ihmiset ovat jumissa omissa kodeissaankin. Eilen telkkarissa oli mies, joka ihan kauhuissaan katsoi lämpömittaria ja totesi sen näyttävän hurjat -15 astetta. Tässä kohtaa oli vain pakko hieman tyrskähtää.

Luminen kotikatu

Eilen lapsilla oli vielä koulua mutta heidät ohjattiin suoraan sisälle, koska pihalla oli noin kaksi senttiä lunta ja kylmä. Kerroin täällä, että meidän koulussa Suomessa sisälle sai jäädä vain, jos ulkona oli -20 astetta. Sueta, joka on opettaja, erityisesti huvitti tämä tarina ! :D

Lapset ovat tietenkin aivan innoissaan lumesta. Eilen he olivat jo ulkona leikkimässä ennen kuin minä heräsin puoli kahdeksan aikaan aamulla. Tom erityisesti on todella innoissaan lumesta, jota on odottanut jo varmaan syyskuusta asti. Tänään oli sitten satanut niin paljon lunta, että koulukin oli suljettu ja oltiin kaikki ulkona noin kahdeksan aikaan aamulla (kyllä, minäkin olin!). Jopa Bumble oli hyvin innoissaan lumesta ja ilmeisesti se oli myös herkullista sillä Bumble yritti syödä kaiken lumen mitä näki. Täällä rannikolla sataa lunta kuulemma aika harvoin ja vähän niin siitä täytyy ottaa kaikki irti.

Lounaan jälkeen lähdettiin kukkulalle koko perheen kanssa laskemaan kelkalla. Jep, täällä oli tosi monella sellainen vanha puusta tehty kelkka eikä mitään muovipulkkia. Kukkulalla olikin sitten vaikka kuinka paljon perheitä laskettelemassa ja viettämässä aikaa. Suurin osa aikuisistakaan ei mennyt töihin lumen takia.

Hmmm...jostain syystä en saa ladattua kuvia enempää. Laitan niitä ehkä joskus lisää.

Just writing about the chaos what is in this country right now because of the snow. Readers in Finland might find it amusing ;) Yes, I know. It is actually serious but I can't help it because I'm from the land of snow. Sorry.
I don't have more pictures yet. I just couldn't download them here for some reason. Maybe because of the snow ;)

Germany

Nyt on jo keskiviikko ja vieläkään en ole kirjoittanut mitään Saksan reissusta! Anni ehti sen tehdä jo kuitenkin. Tietenkin, mitä Anni ei ehtisi tekemään. Super-Anni. (http://bisbaldanni.blogspot.com/)

Perjantaiaamuna lähdin siis matkaan Coshamin rautatieasemalta kohti Lontoota. Matka meni hyvin ja pääsin lopulta Saksaan asti ilman ongelmia. Ja päätin myös tiputella tavaroita matkan varrelle, että löytäisin myös takaisin päin yhtä hyvin. No joku oli kuitenkin ehtinyt poimia mm. englanninpuhelimeni omaan talteen. Voi voi, mun hieno pinkki puhelin on hukassa :((

Matka oli pitkä ja oli mielettömän hienoa nähdä Anni ovella kun nousin taksista Eppingenin Elsenzissä. Ja kyllä se Anni-Lottakin sieltä pomppi vastaan! Tytöt olivat tehneet ruokaa; kalaa ja perunamuusia, joka kelpasi oikein hyvin kymmenen tunnin matkustamisen jälkeen. Anneilla oli siellä myös paljon suomalaisia hedelmäkarkkeja sekä itsetehtyjä joulupipareita! Tuntui kuin olisin tullut Suomeen takaisin, koska Saksassa oli myös vähän satanut lunta.

Seuraavana aamuna lähdettiin käymään Heidelbergissä kiertelemään kauppoja, joulumarkkinoita ja ihan muuten vaan. Kiva saksalainen kaupunki. Oli vain tosi kylmä päivä vaikka onneksi aurinko paistoi kivasti. Ainiin! Törmäsimme hyvin vihaiseen saksalaiseen konduktööriin junassa!

Heidelberg

Eve ja Anni

Christmas market

Anni-Lotta

Glühwein

Ihan hyvää...

Heidelbergin linna - Castle of Heidelberg

Sitten liian pian oli mun kotiinlähdön aika. Aamulla syötiin aamupala (josta täytyy mainita, että oli kyllä parasta aamupalaa ehkä ikinä tai ainakaan vähään aikaan! Tuoreita sämpylöitä ja kaikkia hyviä kasviksia) ja sitten mun täytyi lähteä jo bussille.

Paluumatka onkin jo taas oma tarinansa. Saksan päässä kaikki meni oikein hyvin. Lento oli kyllä kaksi tuntia myöhässä, joten kiertelin ainakin neljä ja puoli tuntia ympäri Stuttgartin lentokenttää. Ostin Fazerin suklaata (!) ja istuin ja sormivirkkasin pipoa. Onneksi ostin lankaa Saksasta siis. Lopulta kun pääsin vihdoin Lontooseen takaisin lipunmyyjämies sanoi, että ei tänään mene metroja ja että mene itse katsomaan, jos et usko. No uskoin ja ostin siis bussilipun Portsmouthiin. Bussin lähtöön oli noin tunti vielä aikaa ja asemalla kylmä, joten kiertelin ympäriinsä ja katsoin, että kyllä vaan metroon menee ihmisiä. Taululta luin, että Piccadilly-linjakin toimii hyvin sinne minne mun on tarkoitus mennä. No tietenkin lähdin siis metrolla kohti Victoria-rautatieasemaa, koska junalla olisin ollut aikaisemmin kotona kuin bussilla. Victorialle kun pääsin niin sain selville, että Portsmouthiin ei mene junia ollenkaan, koska raiteilla tehdään engineerin workia. Ihan paniikissa juoksin ympäriinsä ensin mutta sitten kysyin lipunmyyjäsedältä, että mitä mä teen ja se sanoi mulle, että mene junalla Chichesteriin ja sieltä on järjestetty bussikyyditys Portsmouth Harbouriin. Siihen menin ja olin lopulta kotona puoli yksi. Matka kesti yli kaksitoista tuntia ja maanantaina olin ihan kuolemanväsynyt.

Ja tykkäsin muuten bretselistä.

Weekend in Germany was absolutely great! Having fun with my friends first time in three months. We never stopped speaking. Anni and Anni-Lotta made a Finnish dinner for us (because I was travelling) and I came just in time for food; salmon, smashed potatoes and green salad. They had baked also Christmas cookies! It was just like coming to Finland because there were also snow in Germany.
Next day we went to Heidelberg to see a Christmas market.
Too soon on Sunday it was time to me to go back England. The journey was very long. First my flight was late about two hours and then in London there was a man who was selling tickets and he said that there's no underground servises today. So I bought a couch ticket. Well, then I had time to walk around and realised that the underground actually IS running. You idiot ticket man! Liar!! So I took an underground and went to Victoria railwaystation. There I noticed that there were no trains to Portsmouth because of engineering work. I cryed because it was late evening already and I was really tired and hungry.
I asked from the man who sold tickets and he said that I need to take a train first to Chichester and then there are buses to Portsmouth.
Finally I was in Portsmouth Harbour after midnight. I travelled over twelwe hours. And I lost my English phone. I'm SO sorry! :((