When it's a sunny day outside

OmG! Mun tietokone oli rikki melkein viisi päivää. Siinä oli virus. Sain sen eilen illalla takaisin ja helpotus oli suuri. En tiedä ymmärtääkö kuinka tärkeä tietokone täällä au pairille oikeasti on! Se on käytännössä melkein koko sun sosiaalinen elämä. Kaikki kuvat on vielä kadoksissa. Jos joku siellä tietää miten saan ne takaisin niin otan mielelläni apua, koska itse hävittäisin kaikki varmaan ihan lopullisesti. Ja toinen onglema on se, että tässä alkaa joku puhua aina välillä. (=siis mainoksia, josta en tiedä mitä ihmettä :oooooooooooo0)

                                                      *        *        *

Kevät on virallisesti nyt alkanut. Talvitakin sai jättää kyllä jo kauan ennen tätä virallista kevätpäivää ja nyt olen kyllä jättänyt melkein kaikki muutkin takit. Perjantaina oli oikein erityisen lämmin ja taisi olla lämpimin päivä tähän asti. Ja niin aurinkoinen, että poltin nenäni ja poskeni. Melkein voitte alkaa kutsua mua Petteri Punakuonoksi siis. Söin myös ensimmäisen jäätelökiskajäätelöni, nam.

Melitan ja Even Englannin kierros jatkui siis kera Jaken ja Harveyn (5- ja 7-vuotiaita). Tällä kertaa lähdimme Bournemouthiin, yhteen näistä isoimmista rannikkokaupungeista. Bournemouthissa oli kiva hiekkaranta toisin kuin esimerkiksi Brightonissa tai Southseassa, joissa se on tehty(?) kivistä. Minäkin jopa uskalsin ottaa sukkahousut pois ja kastella jalkani Englannin kanaalissa. Ihan jääkylmää mutta kyllä sinne jotkut oikeesti meni jo ihan uimaan. Lisäksi rannalle oli tullut muutamia miehiä pelailemaan biitsiä ihan ilman paitaa pelkissä shortseissa. Ei nyt ihan niin lämmin ollut heei!

Jake & Harvey

Jake oli kaikista innokkain leikkimään rannalla. Sen näkikin sitten vaatteista. Farkut ja t-paita olivat molemmat tosi hiekkaisia ja märkiä. Pääasia, että pojilla oli sentään tosi hauskaa. Ja jos Jake lähti kaiken rannan hiekan kanssa kotiin niin Harvey kaikkien kivien. Pojalla oli varmaan kahden kilon edestä kiviä repussa, kun lähdimme.

Iiiih! It's freezing!

It is officially spring time now. The weather last weak was really good. Even I could manage without my woollen socks and winter coat or no coat at all!
Tour around England á la Eve&Melita continued when we went to Bournemouth. This was actually because Melitas boys Jake and Harvey had an inset day from school and they wanted to do something nice. Bournemouth has really nice sandy beach and that was the highlight for boys. The water was freezing though and my face got sunburned. Now you can call me Rudolf. (You know, the reindeer)
At the end we were just a group of sandy people. Some more than others. I can still find sand in my bag!

Iso ja musta ja sanoo ammuu!

Aika kuluu tällä hetkellä jotenkin tosi tahmean hitaasti ja samalla nopeasti. Tänään oli huono päivä. Nousin varmaan väärällä jalalla tai sitten syynä oli, että päättömän internetselailun jälkeen päädyin lopulta katsomaan Johanna Tukiaisen unelmahäitä eilen illalla. Mitä kummaa? Aluksi olin miettinyt meneväni aikaisin nukkumaan mutta jostain syystä tämä vei voiton. Täytyy sanoa, että näkemisen arvoista.

Mutta en viitsisi enempää kirjoitella siitä.
Eilen aamulla oli tosi tosi lämmintä, mulla oli ihan kuuma! Enkä tainnut eilen pitää edes villasukkia jalassani ensimmäistä kertaa varmaan viiteen kuukauteen. Sääennusteen mukaan ainakin piti olla tähän asti lämpimin päivä ja noin +15! Huippua! (Onko vika minussa, kun tuntuu siltä, että mun blogi on kääntymässä sääntarkkailublogiksi?) Mutta siinä vaiheessa kun päätimme pitää piknikin ulkona aurinko meni tietenkin pilveen. Miksi näin käy joka kerta. PHÖ.

Ilma takkia!

Piknik pidettiin kuitenkin. Kiipesimme Portsdown hillin huipulle (kukkula on saanut nimen) koirien kanssa. Mutta mitäs sitten sattuikaan! Törmäsimme lehmiin!!! Isoihin mustiin jättilehmiin! Siellä ne vaelteli tyytyväisinä ja haisevina pitkin mäkeä. Ja meidän kävelyreitillä piti oikeasti katsella tosi tarkasti missä kävelee...

Siellä ne möllöttää

It was really nice morning on Tuesday so we desided to have a lunch picnic up on top of the Portsdown Hill. Almost immediatly when we were out of the door the sun was hiding behind the clouds... So annoying and it happens everytime we deside to go out somewhere. We went anyway with dogs Bumble and Louei.
Up on the hill we ran into cows. What a heck?! Big, black and smelly cows. They were happy and wandering around the hill. Haha!!

Päivä Bathissa

Nyt olen löytänyt kolmanneksi toiseksi lempparikaupungin! Se on Bath. Lontoo on tippunut paljon mun listalla! Se on niin turisteille ;). Harmi, että Bath ei ole edes ihan vähän lähempänä vaan sinne menee junalla noin yhtä kauan kuin Lontooseenkin.

Ensin kunnon turisteina ostimme kartan lähimmästä turistipisteestä, joka löytyikin jo rautatieasemalta. Karttaa nyt ei sinänsä ihan kauheasti tarvinnut lopulta, koska siellä oli niin paljon opaskylttejä joka paikassa mutta kyllä sillä oikoreitit turistimassojen ohitse löysi.

The Great Bath

Ensimmäinen kohteemme oli Roman Baths. Se mitä on jäljellä roomalaisten rakentamasta kylpylästä ja temppeli-alueesta on nyt muutettu museoksi. Se oli kyllä mielenkiintoinen. Ihan jotenkin huippua, kuinka roomalaiset ovat olleet noin taitavia rakentajia ja sitten keskiajalla oli joku taantuma eikä osattukaan enää rakentaa kylpylöitä, vai?

Opaspuhelin kertoi, että rooman aikaan suuren altaan päällä oli mieletön katto ja vesi oli paljon houkuttelevamman näköistä kuin tänäpäivänä. En olisi kyllä tuonne tosiaan välttämättä mennyt..Siellä hei kasvoi jotain sieniäkin! Kylpylä on rakennettu kuumanlähteen päälle ja lämpimimmässä altaassa vesi on jopa noin 45C asteista.

Seuraavana oli Pultney Bridge, jonka historiaa en tiedä mitenkään päin. Mutta ainakin se on hieno silta ja kaikki muutkin menivät sinne katsomaan niin tietenkin. Sillalle on rakennettu myös pieniä putiikkeja ja kahviloita!

Kaikista eniten odotin kuitenkin tältä Bath-vierailulta Jane Austen Centerissä vierailemista. Vaikka kirjailija ei siellä asunutkaan kuin noin viiden vuoden ajan, Bath pitää Jane Austenia omanaan. Paikka oli kyllä paljon pienempi ja mitättömämpi kuin oikeastaan odotin mutta kyllä siellä oli kiva käydä. Ja ostin jotain myös turistikaupasta!

Me an' my pal Jane

Tässä vaiheessa oli museotauon aika ja tietenkin lounaan. Aurinko paisteli kivasti ja oli jo tosi lämmin. Käveltiin siis Royal Cresentille syömään ja istuskelemaan. Royal Cresent on suuri kaari, jossa on muun muassa hotelli, museo, toimistotiloja ja asuinasuntoja.

Tästä palapelista olen melkein jo ylpeä.

Bathissa oli myös Fashion museum, jonne halusin vielä mennä käymään. Tällä hetkellä siellä oli hääteema tulevien kuninkaallisten häiden takia. Mä tykkäsin tosi paljon tästä museosta ja olis ollut kiva kun siellä olisi ollut vielä enemmän kaikkia hienoja pukuja.

Alexander McQueenin suunnittelema hääpuku vuodelta 2010

En yhtään muista kenen puku mutta ihan mieletön!

Sain myös kokeilla korsettia, mutta kaikki oli liian isoja ja yksi liian pieni.

Lovely day in Bath! sorry..too tired to write anythin in English. But there is lots of pics!

Kivejä

"Meettekö te oikeesti katsomaan kiviä?"

Kyllä me menimme. Sunnuntaina tuntui sopivalta päivältä mennä katsomaan vihdoin Stonehenge. Tiedän, ne on vain kiviä mutta on ne sentään varmaan maailman kuuluisimpia kiviä. Ja oli se hieno kyllä nähdä livenä. Tuntui samalta lähes kuin silloin, kun näin Eiffel-tornin ensimmäisen kerran. Jotain mitä on nähnyt vain kuvista ihan livenä. Mutta on ne silti vain kiviä.

Aamulla liian aikaisin vähän enemmän puolikymmentä lähdettiin junalla Salisburyyn, josta otimme tietenkin turistibussin.

Tämä oli lähin etäisyys, mitä kivien lähelle pääsi. Joskus ennen kiviä pääsi oikeasti tarkastelemaan ja koskettelemaan ilman aitoja.

Puhelinopas kertoi kymmenellä kielellä. Mukaan lukien ruotsi ja slovakia. Mutta ei suomea tai sloveniaa.

Tunnin verran oli turisteilla aikaa kierrellä kiviä ympäri ja shoppailla kaupasta pienoismalleja ja avaimenperiä, jonka jälkeen seuraava bussi otti turistit kyytiin takaisin. Mun mukaan lähti vain fudgea. Food is good.

Ruoka tosiaan on hyvää varsinkin, jos löytää oikein kivan italialaisen ravintolan Salisburysta. Mutta musta tuntuu, että jokaisessa kaupungissa täällä on katedraali. Jopa Portsmouthissa on yksi, joka taitaa olla varmaan ainut, jossa en ole käynyt. Mutta Salisburyn on lemppari tähän asti, koska se näytti ihan Harry Potter Tylypahkalta.

Ja tässä teille vielä sinne Suomeen terveisiä!:

We are tourists. That is a fact. So it is really understandable that we went to see rocks too early on Sunday morning. Okey, they are famous rocks. Anyway it was really good to go to see them. It was almost like when I saw the Eiffel tower for the first time. You only see these in pictures and then in a reality.

Winchester

Tiistaina lähdimme Melitan kanssa Winchesteriin. Mukanamme oli myös kolmevuotias Billy, joka oli oikein hauskaa seuraa! Melita lähtee ihan kohta takaisin Sloveniaan ja haluaa käydä vielä monissa eri paikoissa ennen sitä. Mutta tällä kertaa shoppailu ei kuulunut suunnitelmiin. (Joka oli oikein hyvä, koska Brightonin jälkeen mun tilillä oli vain £0,50!!)

Melita & Billy

Winchester on hyvin vanha kaupunki, jonka jo roomalaiset ovat perustaneet. Joskus vuonna banaani eli siis noin 1100-luvulle asti Winchester oli myös Englannin pääkaupunki. (Ja ihan kertauksena: Iso-Britannia muodostuu Englannista, Walesista, Skotlannista ja Pohjois-Irlannista. Englannilla tarkoitetaan vain yhtä aluetta tästä saaresta +se P-Irlanti.) Olin oikein innokas lähtemään tähän kaupunkiin, kun sain selville, että Jane Austenin sijaitsee Winchesterin katedraalissa. Kuinka huippua!

Miksi mä en voi laittaa tätä toisin päin!?!?!

Aika hienosti tehty palapeli tästä katedraalista.

Siis niinpä kävimme katedraalissa. Ihmiset siellä oli tosi ystävällisiä. Normaalia ystävällisempiä. Kävimme myös City museumissa, koska se oli ilmainen. Kiersimme myös kaikki vähänkin vanhan näköiset rakennukset ja päädyimme lopulta oikeustalolle. Ensimmäisen kerran näin muuten sellaisen peruukkipäisen tuomarin!

Winchesterissä on myös taidekoulu, joka näkyi kyllä katukuvassa. Kaikki nuoret olivat ihan stereotyyppi taidekoululaisten näköisiä. Tiedätte varmaan.

Ihan jees päivä kyllä oli!

On Tuesday, me and Melita went to Winchester just for a day. We also had three-year-old Billy with us who was really excited about the train journey! (Tsu-tsu-train!)

Winchester was really nice and we visited the Cathedral. I was really happy to find out that my favourite writer Jane Austen is buried in the Cathedral.