Iso ja musta ja sanoo ammuu!

Aika kuluu tällä hetkellä jotenkin tosi tahmean hitaasti ja samalla nopeasti. Tänään oli huono päivä. Nousin varmaan väärällä jalalla tai sitten syynä oli, että päättömän internetselailun jälkeen päädyin lopulta katsomaan Johanna Tukiaisen unelmahäitä eilen illalla. Mitä kummaa? Aluksi olin miettinyt meneväni aikaisin nukkumaan mutta jostain syystä tämä vei voiton. Täytyy sanoa, että näkemisen arvoista.

Mutta en viitsisi enempää kirjoitella siitä.
Eilen aamulla oli tosi tosi lämmintä, mulla oli ihan kuuma! Enkä tainnut eilen pitää edes villasukkia jalassani ensimmäistä kertaa varmaan viiteen kuukauteen. Sääennusteen mukaan ainakin piti olla tähän asti lämpimin päivä ja noin +15! Huippua! (Onko vika minussa, kun tuntuu siltä, että mun blogi on kääntymässä sääntarkkailublogiksi?) Mutta siinä vaiheessa kun päätimme pitää piknikin ulkona aurinko meni tietenkin pilveen. Miksi näin käy joka kerta. PHÖ.

Ilma takkia!

Piknik pidettiin kuitenkin. Kiipesimme Portsdown hillin huipulle (kukkula on saanut nimen) koirien kanssa. Mutta mitäs sitten sattuikaan! Törmäsimme lehmiin!!! Isoihin mustiin jättilehmiin! Siellä ne vaelteli tyytyväisinä ja haisevina pitkin mäkeä. Ja meidän kävelyreitillä piti oikeasti katsella tosi tarkasti missä kävelee...

Siellä ne möllöttää

It was really nice morning on Tuesday so we desided to have a lunch picnic up on top of the Portsdown Hill. Almost immediatly when we were out of the door the sun was hiding behind the clouds... So annoying and it happens everytime we deside to go out somewhere. We went anyway with dogs Bumble and Louei.
Up on the hill we ran into cows. What a heck?! Big, black and smelly cows. They were happy and wandering around the hill. Haha!!